Review Kilpi 5/5 · Mar 23, 2025
Yksi parhaimmista lisäreistä koskaan
Itselläni on ollu hieman monimutkainen suhde Witcher 3:seen. Pelasin peliä jo pelin ilmestyessä vajaa kymmenen vuotta sitten, tykkäsin pelistä, mutta sisällön määrä alkuperäisessä pelissä oli niin ylitsevuotava, että homma jäi pitkäksi aikaa kesken. Hieman hammastakin purren pelasin pelin kuitenkin myöhemmin läpi, todetakseni että peli oli ihan kiva, mutta se ei koskaan noussut omille top-listoille. Netflixin Witcher sarja taisi olla se …
Itselläni on ollu hieman monimutkainen suhde Witcher 3:seen. Pelasin peliä jo pelin ilmestyessä vajaa kymmenen vuotta sitten, tykkäsin pelistä, mutta sisällön määrä alkuperäisessä pelissä oli niin ylitsevuotava, että homma jäi pitkäksi aikaa kesken. Hieman hammastakin purren pelasin pelin kuitenkin myöhemmin läpi, todetakseni että peli oli ihan kiva, mutta se ei koskaan noussut omille top-listoille. Netflixin Witcher sarja taisi olla se tekijä, joka sai minut palaamaan Noiturin maailmaan myös pelimuodossa ja silloin alustaksi valikoitui Switch. Uudella läpipeluulla ja handheld-muodossa peli loisti, ja nousi samantien top-listallani sijalle 13. Hearth of Stone tuli pelattua miltei heti pääpelin jälkeen, mutta Blood and Wine jäi herkkupalaksi odottamaan. Ja voi pojat, mikä herkkupala se olikaan!
Pelasin lisärin PC:llä ns. "next gen"-päivityksellä, mutta Switchillä aloittamallani hahmolla (kiitos cross-save). Lisärissä matkataan uudelle alueelle Toussaintiin, johon on otettu vaikutteita Ranskan maaseudusta viinitiloineen ja vehreine maastoineen. Toussantissa on myös iso ja värikäs Beclaurin kaupunki, joka tarjoaakin hyvää vaihtelua maaseudun rauhaan. Toussantin miljöö ja värikylläisyys yhdistettynä säteenseurantaan ynnä muihin graafisiin herkkuihin oli niin upeaa katseltavaa, että huomasin monesti jääväni vain katselemaan Toussaintin upeita maisemia ja vain fiilistelemään pelin tunnelmaa. Hyvin harva peli on tuohon aikaisemmin onnistunut.
Pelimekaanisesti lisäri on pääasiassa tuttua huttua, mutta se tarjoaa mm. uuden "kykypuun" koluttavaksi, jolla hahmoa saa muokkailtua aika rajustikin haluamaansa suuntaan. Oma hahmoni oli jo alunperin hyvin paljon noiturin taikoihin (Signs) perustuva ja sitä suuntaa jatkoin vain pidemmälle. Lisärissä tuntui olevan kuitenkin tosi hyvä kehityskaari. Lopussa hahmo tuntui olevan jo aikamoinen tappokone tietyissä tilanteissa, mutta ei peli silti tuntunut liian helpolta pelatessa normaalilla vaikeustasolla.
Päätarina seuraa Toussaintissa tapahtuneiden murhien ratkaisemista. Tarina oli heti alusta asti mukaansa tempaava ja pelasinkin päätarinaa ensin alkuun noin puoleen väliin, ennen kuin aloin tarkemmin tutkimaan maailmaa ja sen monia sivutehtäviä. Loppupuolella lisäriä nähdään yksi pelihistorian mieleenpainuvimmista osioista (tietäjät tietää), joka toi myös kepeyttä ja huumoria pelin loppupuolelle. Loppubossi ja saamani loppu lisärille olivat molemmat todella tyydyttäviä ja antoi, ei pelkästään lisärille, mutta myös koko Geraltin matkalle arvoisensa päätöksen. Geraltin voi nyt hyvillä mielin jättää eläköitymään.
Sivutehtävien osalta joukossa oli tosi hyviä ja muistettaviakin tilanteita, mutta loppupuolella 4-5 isohkoa sivutehtävää olivat hyvin paljon itseään toistavia. Tapettiin yksittäisiä monstereita tai vallattiin bandit camppejä siellä sun täällä ja palkintona ei oikein ollut mitään tarinallista sisältöä. Tein kuitenkin ison joukon näistä tehtävistä, mutta ainakin yksi isompi toistotehtävä jäi tekemättä tästä syystä.
Kaiken kaikkiaan tämä menee kaikessa Witcher-sisällössä selkeästi ykköseksi omalla listalla ja tämä on myös yksi kaikkien aikojen parhaimmista lisäreistä.
5/5 Erinomainen