I played this one. After playing this, Mario Tennis and Mario Golf all for the Switch, I think I've come to the conclusion that Mario Sports games are not for me.

Mario Strikers has nice graphics and if you play with friends, I could see why it would be fun, but I'm mostly a single player gamer, and the single player options here are very, very bare bones.

I also don't like how Nintendo basically released this, Mario Tennis and Mario Golf on the Switch "incomplete." What I mean by that is it is obvious that not all the content that was meant to be in the game made it to the game before release. Nintendo will rebuttal that this is meant to be DLC, but this is not the way DLC should be rolled out. Smash Ultimate and Mario Kart 8 Deluxe have shown a much better way of doing this, where the games came out completed and the DLC added to the experience. Here, it feels like parts of the game were unfinished, but Nintendo wanted the game out, so they released it and would offer the other parts as DLC later. I find that lazy and unacceptable.

Again, if you love multiplayer games, I'd probably add another star to my review. The graphics are good, the frame rate and performance is overall smooth, but you will get bored of the single player in about 3 hours, and then you will wonder why you spent $60 for this $30-$40 game.

Mario Strikers: Battle League Football on taas yksi Mario-urheilu, joka noudattaa samaa kaavaa: hyvä pelattavuus ja ei paljoa muuta – ainakaan julkaisussa.

Ja Mario Strikersin hyvä pelattavuus on oikeasti todella hyvä. Pelissä on syvyyttä ja kikkailuvaraa vaikka kuinka. Matsit ovat todella intensiivisiä koitoksia, joissa tulee keskittyä joka hetki. Eri vahvuuksilla varustettujen hahmojen ja näiden varusteiden vaihtelulla voi vielä saada luotua itselle tiimin, joka tukee omaa pelityyliä ja on statseiltaan painotettu haluttuun suuntaan.

Hyvää pelattavuutta tukee myös kova hard rock -soundtrack ja sulava suorituskyky. Peli pyörii 60fps itse pelaamisen aikana todella hyvin, mutta harmillisesti putoaa takkuavaan kolmeenkymppiin erilaisten tuuletus- ja pettymysanimaatioiden aikana. Tämä on harmi, sillä animaatiot ovat todella huolella tehtyjä ja ilmeikkäitä. Parempi silti näin päin, että pelaaminen pyörii paremmin. Ja ei peli niin päräyttävä grafiikoiltaan olekaan, että sen pitäisi kompuroida suorituskyvyssään pelaamisen aikana.

Pelissä on siis vankka pohja. Pohjan ympärille ei vain ole rakennettu paljoa. Pelistä löytyy quick play tietokonetta tai AI:ta vastaan, turnauksia tekoälyä vastaan sekä nettipeli. Siinä se. Periaatteessa, mikäli nettipeli olisi silkkaa timangia, ei sitä paljon muuta tarvitsisikaan. Rocket Leaguessakaan ei monesti tule eri moodeihin koskettua ja en tiedä miten psyyke olisi kestänyt taas yhtä puolivillaista ja väkisin pieraistua tarinamoodia Mario-urheilupelissä. Nettipelissä ei vaan siinäkään ole kovin paljon minimiä enempää. Oman tiimin voi luoda kavereiden kanssa, kustomoida tätä vähän, sekä kerätä joukkueen nimiin pisteitä rankingeissä. Oikeastaan siinä se. Typerin ominaisuus nettipelissä on se, että peliä voi pelata verkossa vain kaksi pelaajaa samassa joukkueessa. Tai oikeastaan kaksi konsolia: nelinpeli on mahdollista, jos peliin liittyy kaksi kertaa kaksi samalla konsolilla pelaavaa tyyppiä. Voisi ajatella, että neljällä kenttäpelaajalla pelattava peli toimisi parhaiten neljällä pelaajalla per joukkue, mutta kaikesta päätellen on mahdotonta saada yli neljä konsolia samaan nettipeliin.

Peli tuntuu ylipäätään keskittyvän tarjoamaan mahdollisimman askeettisen kattauksen sisältöä. Esimerkiksi hahmoja ja näiden varusteitakin on todella suppea kattaus. Todennäköisesti syy on siinä, että lisäsisältöä voidaan syljeskellä pelaajia päin pikkuhiljaa, jotta pelin Momentum (tm) säilyy. Paskaa sanon minä.

Mario Strikers: Battle League Football on turhauttava peli, sillä se olisi kerrankin voinut olla Mario-uhreilupeli, joka tekee asiat oikein. Trailereissa hehkutettiin kattavaa nettipeliä, audiovisuaaliseen antiin oli selkeästi panostettu, pelissä oli ilmettä... Pelattavuuden osalta se olikin juuri sitä, mitä piti, ja räväkkä tyyli peliin onneksi kanssa päätyi. Harmi, että muilta osin peli jäi taas vain yhdeksi Mario-urheiluksi, ja minun pitää alkaa taas koura ojossa odottaa sisältöalmuja Luoja Nintendolta.