Konami Computer Entertainment Nagoya
2.68 from 82 ratings
244 members have it in their collection · 4 playing now · 80 backlogged · 65 wish listed
How long? Main story 2h · 100% 2h (from 3 logged playthroughs)
Review fishmountains 3/5 · Oct 13, 2025
A very short Castlevania game, maybe 5 levels? It was plenty challenging, and yes the character movement was frustratingly slow, but not as slow as Castlevania Adventure, and actually it didn't bother me after a while. The controls were great and the game was enjoyable.
Review BadBoyBule 2/5 · Nov 1, 2023
Castlevania Legendsillä on pari sulkaa hatussa. Pelissä nähdään sarjan ainoa nais-Belmont ja se on periaatteessa viimeinen "vanhantyylinen" (eli ei metroidvania-tyylinen) Castlevania ikinä ellen väärin muista. Siihen pelin meriitit oikeastaan jäävätkin. Castlevania Legends ei ole suoranainen pelilegenda.
Pelin grafiikat ovat yksinkertaiset ja karut. Musiikki on pääosin keskinkertaista ja rosoista. Pelattavuus on hidasta ja yksitoikkoista. Bossit ovat aivottomia urpoja. Pelin tarina on... …
Castlevania Legendsillä on pari sulkaa hatussa. Pelissä nähdään sarjan ainoa nais-Belmont ja se on periaatteessa viimeinen "vanhantyylinen" (eli ei metroidvania-tyylinen) Castlevania ikinä ellen väärin muista. Siihen pelin meriitit oikeastaan jäävätkin. Castlevania Legends ei ole suoranainen pelilegenda.
Pelin grafiikat ovat yksinkertaiset ja karut. Musiikki on pääosin keskinkertaista ja rosoista. Pelattavuus on hidasta ja yksitoikkoista. Bossit ovat aivottomia urpoja. Pelin tarina on... olemassa.
Uutukaismekaniikkoja on peliin tuotu pari: kerran per elämä käytettävä väliaikainen burning mode -kuolemattomuus ja kenttien läpäisystä saatavat soul weaponit (eli käytännössä valikosta valkattavat uudet subweaponit). Nämäkään eivät suoranaisesti kaada bensaa kiinnostuksen liekkeihin. Potkuna kepeksille pelissä on myös muutamia "ansahuoneita", joissa pelaajan tulee tappaa tietty määrä vihollisia, jotta pääsee pois. Palkintoja näistä ei saa. Ei suoranaisesti hauskuuteen tähtäävää pelisuunnittelua.
Toisin kuin monen monin tavoin heikon pelin kohdalla, Castlevania Legends ei oikein edes kerkeä kunnolla ärsyttämään. Peli oli niin lyhyt ja helpohko (jopa vaikeammalla vaikeustasolla), että sen läpipelaaminen ei oikein päässyt risomaan. Testamenttina tästä: pelasin pelin kaksi kertaa läpi, sillä ekalla kerralla en saanut parasta loppuratkaisua. Iso kiitos pelin siedettävyydestä on paikallaan myös burning modelle, loputtomille continueille sekä checkpointeista jatkamiselle jopa continueta käyttäessä.
Vaikka pelin läpäisy ei suoranaisesti ärsyttänytkään ja pelatessa oli jopa ihan kivaa, en oikein nää yhtäkään syytä, minkä takia suositella peliä kenellekään, ketä ei ole Castlevania-completionisti. Uskon, että oma nautintoni pelin parissa johtui kökön retropelin voittamisen ilosta ja Castlevania-fanituksestani.
Lisäksi, peli on julkaistu alunperin täysihintaisena ja Castlevania: Symphony of the Nightin jälkeen. Voin kuvitella kuinka pistävän karvaita SotN:ista tähän peliin hypänneet ovat olleet, kun pelistä on pulittanut vielä pitkän pennin.
